Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huomenlahja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Huomenlahja. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. kesäkuuta 2013

Huomenlahja

Aiemmin hehkutinkin jo siitä että olen nyt hankkinut J:lle huomenlahjan. :) Alun perin minulla oli tarkoitus antaa kuva-albumi, jossa on kuvia meistä kummastakin. Mutta kuitenkin päätin, että annan sen jo hääpäivänä. Ja mitä enemmän pohdin asiaa, albumi sopii hyvin hääpäivänä annettavaksi! :) Se kuitenkin on muisto meille, ei pelkästään Juhalle. Toisaalta, meillä ei myöskään ole suunnitteilla hääpaikalle mitään kuvia meistä, joten tämä albumi toimittaa sitä asiaa. Mietin antavani sen heti kirkon jälkeen. Olen ehtinyt kuitenkin kirjoittaa sinne jo että "tuoreelta aviovaimolta...". ;)

Noh mutta mitä sitten huomenlahjaksi??? Kovasti yritin miettiä että kävisikö joku koru tai kello. Mutta kun J ei käytä koruja ja kellojakin niin harvoin että ne mitä hänellä jo on olemassa riittävät varmasti. Välillä jo pohdin että entä jos ostaisin hänelle uuden vihkisormuksen sen kuluneen kihlasormuksen tilalle. Mutta hänellä on sen verran kallis maku, että ehkä minulla ei nyt ole varaa ihan niin paljon laittaa. ;) Välillä mielessäni kävi myöskin, että olisin tukenut J:n uutta harrastusta ja ostanut hänelle lenkkarit. Mutta se tuntui jotenkin liian arkiselta ja nopeasti kuluvalta asialta. Eli siis pohdinta jatkui.

Aikoinaan huomenlahjan on antanut mies häistä seuraavana aamuna lahjaksi tuoreelle vaimolleen. Se on ollut aikoinaan lehmä, torppa, astioita tai rahaa. Nykypäivänä se on koru, kello tai vastaavaa.  Ennen huomenalahjan merkitys on ollut turvata vaimon toimeentulo, jos jää leskeksi. Nykypäivänä huomenlahjan merkitys ei ole niin syvällinen vaan puolisot haluavat antaa toisilleen jotain juuri alkaneen avioliiton kunniaksi.

Halusin siis antaa jotain "korumaista", mutta ei korua joka jäisi laatikon pohjalle. Jotain mistä J on joskus haaveillut. J on parin viimeisen vuoden aikana yllättänyt minut positiivisesti, halullaan opetella ruoan laittoa. Ostin hänelle pari vuotta sitten grillin syntymäpäivälahjaksi, kun hän innostui grillaamisesta. Ja grilli on ollut käytössä paljon tämän jälkeen. Hän hakee välillä vinkkejä internetistä, että miten erilailla voisi lihaa valmistaa. Hän pyrkii nykyisin grillatessaan, että lihan kypsyys olisi medium. Välillä se onnistuu todella hyvin, välillä ei ihan niin hyvin. :) Grillaaminen on siis J:n juttu. Huomenlahja voisi siis hyvinkin olla jotain mikä liittyy lihaan. :>

Näiden alkupuheiden saattelemana esittelen teille:

 Japanilainen kokkiveitsi.




(Viimeinen kuva on jostain syystä pyörähtänyt???)

ZEN kokkiveitsi, jossa 20cm pitkä terä.
Erittäin upeat Japanilaiset ZEN -veitset ovat perinteisellä kerrostaontamenetelmällä valmistettuja. 37 kerroksiseen veitseen on rungon molemmin puolin taottu 18 kerrosta molybdenum vanadium -terästä. Terät edustavat yhtä hienoimmista terälaaduista ja metallin kovuudet terissä ovat Rockwellin asteikolla C61.
Kahvan materiaali on micarta, eli laminoitu kangas. Micarta on puun näköistä ja tuntuista, mutta huomattavasti paremmin kosteutta kestävää. ZEN -veitset ovat pakattu tyylikkäisiin lahjalaatikoihin.
Kaikille veitsille ainoastaan käsinpesu!
Huom! Kuvien terissä mattapinta, veitsissä kiillotettuteräpinta. (Teksti lainattu täältä)

Millaisen lahjan sinä hankit miehellesi???

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Lomalla viimeinkin...

Niinpä, aloitin eilen lomailun ja olen ollut kokoajan menossa. :) Eilen vein kihlasormuksen ja vihkisormuksen koruliikkeeseen ja pyysin heitä liittämään sormukset yhteen, kuitenkin niin että ne on mahdollista vielä irroittaa toisistaan jos joskus haluan. :) Lisäksi tarkastin että milloin J:n sormus on parasta viedä kiilloitettavaksi tai olisiko pikemminkin entisöitäväksi, koska sormus on niin kulunut. :D

Kävimme myöskin kaasoni kanssa ruokakaupassa sillä tänään olemme hänen kanssaan leiponeet/paistaneet häihin yhteensä 16pellillistä pizzaa iltapalalle. :S Viisi tuntia meni. Huhhuh. Mutta nyt ne on sitten tehty, JES!

Tänään sain myöskin valmiiksi "huomenlahjani". Siis tässähän käykin sitten niin että minulla tuli hinku että haluankin antaa tämän lahjan jo hääpäivänä ja melko pian kirkon jälkeen. :) Ajattelin jopa että voisin antaa heti kirkon jälkeen autossa. :) En varmaan pidempään malta albumia pidellä piilossa. ;))






Tuossa yllä kansi. Pienellä lukee Rakastan sinua koska... ja sitten joka sivulta löytyy yksi asia miksi. :) Albumiin tuli siis kuvia aika järjestyksessä lapsuudesta tähän päivään, aukeaman vasemmalla sivulla kuvat J:stä ja oikealla sivulla kuvat minusta. Mutta kun tullaan sivuun jolla meidän seurustelu alkoi, molempien kuvat ovat samalla sivulla. :) Minulla oli alunperin tarkoitus että päällystäisin albumin tapetilla, mutta sitten tajusin että kansion avaaminen ja kiinni laittaminen olisi vaikeaa ja jos haluaisin lisätä sivuja kansioon ei se onnistuisi (tämä on skräppi albumi, eli muviotaskuja saa lisättyä ja vähennettyä tarpeen mukaan).

Yllä näkyy ensimmäinen sivu, tämä sivu on ainut mitä pohdin että tekisinkö vielä myöhemmin uudestaan. Täytyy harkita. Muutenhan tämä kansio kuitenkin on jo valmis. :) Eli ihanaa ettei tämän takia tarvitse panikoida. :)

Lisäksi löysin korun, jonka J osti minulle 16vuotiaana kun olimme seurustellut 2kuukautta. :D Nyt se pääsi kaapin pohjalta kunnia paikalle!!! :) Olipas kiva etten ollut hävittänyt tätä minkään muuton yhteydessä! Täältä löytyy vielä pari kuvaa albumista. :) Albumissa on kaksi sivua jätetty tarkoituksella kesken. Toisen olen jättänyt J:tä varten, jotta hän voi laittaa valmiista Corollasta kuvan (kesken eräisenä siitä jo yksi kuva sivulla on). Ja toinen keskeneräinen sivu on viimeinen, josta puuttuu hääkuva. Toiseksi viimeiselle aukeamalle keräsin kuvat meidän perheistä eli mummeista, ukeista, isistä, äideistä ja sisaruksista.

Mielessäni kävi myöskin että koska meillä ei ole meistä ollenkaan kuvia juhlapaikalla, voisi tämä albumi olla kiva antaa jo hääpäivänä. Voisivat sitten vieraatkin katsella meistä kuvia. :)

Ainiin, Corolla on nyt ollut ajossa pitkän tauon jälkeen. :) Näyttäisi jopa siltä että se voisi valmistua hääpäivään mennessä. JEEE!! Koskaanhan ei tiedä mitä takapakkia tulee, mutta nyt näyttää hyvältä. J:n äiti on myöskin saanut sisustaa tehtyä hyvälle mallille. :)

Huomenna tämä tyttö hyppää koneeseen ja nokka kohti Helsinkiä!! :) Ylihuomenna pyörähtämään Tallinnan puolella. Ja sitten vielä muutamaksi päiväksi Saloon rakkaan ystävän luokse!!! :) Ainiin edellisessä päivityksessä kerroin etten ole saanut vastausta hääkakun koristeesta, no ei vieläkään ole tullut mitään vastausta. :S Höh. Mutta nyt kello on niiiin paljon että parempi mennä nukkumaan että huomenna jaksaa matkustaa!! :)) ÖITÄ!

maanantai 27. toukokuuta 2013

Tämä hiljaisuus

Siis anteeksi ihan kauheasti tämä blogi hiljaisuus, mikä on tähän blogiin iskenyt ihan yhtäkkiä!!! :S Vaikka polttarit olivatkin rankat, niin eivät ne sentään NIIN rankat olleet että viikkoa tarvitsisi toipua. ;P

En ole vielä saanut polttari kuvia, joten niistä ei VIELÄKÄÄN ole luvassa postausta. Mutta tulin hehkuttamaan huomenlahjaani, olen nimittäin saanut sen melkein valmiiksi!!! Enää kansi ja kolme tekemätöntä sivua. Mutta muutoin se on valmis! :) JEEE. Tuntuu nimittäin että tällä hetkellä monikin häihin liittyvä asia pursuaa jo korvista ulos. :S Aikaa kun enää on 1kk 10pv eli tällä hetkellä sitä virtaa järjestämiseen pitäisi juurikin olla. No onneksi sunnuntain töiden jälkeen alkaa LOMA. Maanantaina olisi tarkoitus mennä hierontaan ja keskiviikkona tämä tyttö lentää Helsinkiin. Aurinkomatkaa en ole varannut niinkuin olin alunperin toivonut, mutta käyn kuitenkin yön reissun Tallinnan puolella ja Salossa rakkaan vanhan ystäväni luona kylässä! :) Salosta kuulemma kulkee suora bussi yhteys Helsingin lentokentälle, mikä on toooodella hyvä kun tämä tyvär lähtee "maalta kaupunkiin". Reissussa olen yhden viikon ajan. :)

Tarkastin tuossa juuri kutsulistaa ja kappas noin puolet kutsutuista ovat jo ilmoittaneet tulosta/esteestä. Aikalailla kutsutut ovat ilmoittaneet tulevansa, mutta osalla ei ole avecia. J:n suku on ollut kaikista laiskoin. :D J:n isän suvusta vasta yksi täti on ilmoittanut heidän kokoonpanonsa. :) J:n isän suku asuu aikalailla Porissa, joten ihanaa kuulla että sieltä on edes joku tulossa sukua edustamaan!!! :) Tässähän voisi jo alkaa tekemään nimikyltit loppuun, MUTTA kun ei ole sitä virtaa!!! :S Meillä oli se v.p. 10.6 (ei siis vielä mitään hätää) ja menemme käymään uudestaan juhlapaikalla 12.6.

Yhden asian saan kuitenkin vetää yli, eli morsiustytön kengät! Ihanaa toisellekin morsiustytölle on nyt kegät ostettu. Minulta vain puuttuu laukku edelleen, enkä kyllä paljon ole jaksanut edes kiinnostua tästä aiheesta. ;P Lisäksi hieman jännittää hääkenkien kohtalo. Ne nimittäin olivat minulle tiukat viime kesänä, mutta keväällähän ne olivat melko passelit MUTTA kuinka paljon jalka turpoaa kesällä. :S Ajattelin että jospa minä Tallinnassa viimeistään innostuisin ja keksisin/löytäisin ratkaisut. :>> Mutta kerran nyt vihdoin sain itseäni niskasta kiinni ja raahauduttua blogiin ;D tulen tekemään vielä toisen postauksen, joka sisältää DIY jutskan. :>>

torstai 14. maaliskuuta 2013

DIY: Huomenlahja vol 2

Ja heti alkuun, SULHANEN hei! Jos satut tämän postauksen kohdalle joskus tulemaan, siirry eteenpäin lukemisessa, ettei huomenlahja ideani paljastu! :)

Tämä morsio haluaa antaa huomenlahjana jotain suoraan sydämestä, ehkä hieman erilaista?, itsetehtyä, lahjan eteen vaivaa nähtyä. Tästä aiheesta olenkin jo aijemminkin postaillut. Ideani oli siis koota itse J:lle kuva-albumin.

Tulevalta anopilta olenkin saanut vanhoja albumeita läjän, jotta löydän J:stä ne oikeat kuvat, itsestäni olen myöskin etsinyt kuvia. Kuvia on nyt selailtu ja valittu ja tämän jälkeen teetetty. Albumin kokoa ja mallia mietitty. Ja kiitos kovasti Sinun ikuisesti -blogin Katjalle, joka vinkkasi että kannattaa hankkia oikea scrapbook.

Albumiksi siis hankin scrapbookin, eli albumissa on muovitaskut jokaista itse tehtyä sivua varten, Olen todella hidas yleensä askerrellessani, minä kokeilen ja testailen. Mutta tässä yksi päivä otin haasteen vastaan ja aloin kokeilemaan albumin tekemistä. Onneksi oli vapaapäivä ja koko päivä aikaa tehdä ja sainkin yllätys yllätys monta sivua jo tehtyä. :) Valitsin kirjaksi, ehkä liian vähä sivuisen, mutta jospa se nyt näin ensimmäiselle virallisella skräppi albumille olisi ihan riittävän usea sivuinen. :)


Tuo kansi ei miellytä silmääni, siis siinä tarkoituksessa mihin albumia käytä. On sisi tarkoitus myös kansi tuunata. Ostin tämän albumin edullisesti, sillä se oli poistojen poistona kirjakaupassa. :> Ja kun näin tämän ajattelin että otetaan kokeeksi ja katsotaan miten käy, saanko albumin kasaan. Hain tietenkin myös hieman tietoa skräppi albumeista jo etukäteen eli siis oikeat skräppi albumit voivat olla myöskin tämän mallisia (kuvia Sinellin sivuilta):

Tai sitten:
jolloin sivut ovat kiinni kansissa sellaisien "tappien avulla" ja jos tila albumissa loppuu kesken voi muovitasku lisäsivuja ostaa eriksee, sekä pidemmän malliset "tapit":


Skräppäys on ja lainaus suoraan tältä sivulta:
Skräppäys (engl. scrapbooking)= leikekirja-askartelu, muistoalbumiaskartelu
Skräppäys on aikaa (ja usein rahaakin) vievä tapa tallentaa muistoja albumiin.  Tarkoituksena on tehdä omaa silmää miellyttäviä sivuja (layout, “leiska”), joihin talletetaan valokuvia, tarinoita, ehkä pieniä muistoesineitä (esim. elokuvalippuja, hiuskiekuroita, kankaanpaloja…) Jollekin tarina on tärkein ja valokuva vain sivuseikka – toinen taas haluaa rakentaa koko sivun valokuvan ympärille. Joku haluaa tallentaa muistoja jälkipolville, joku taas haluaa skräpätä pelkästä askartelun tuomasta ilosta.
SKRÄPPÄYKSESSÄ EI OLE SÄÄNTÖJÄ, EI OIKEAA TAI VÄÄRÄÄ  TAPAA, RAJANA LUOVUUDELLE ON VAIN OMA MIELIKUVITUKSESI! Ainoa sääntö on että sääntöjä ei ole :)


Ja niin aloitin albumin teon:


Ensimmäinen aukeama näyttää nyt tältä:




Ensimmäistä sivua  en ole vielä tehnyt, mutta sinne tulee teksti "Rakastan sinua koska...". Ja kuvien seassa on tällaisia tekstejä:


 Albumi etenee niin että aukeaman toisella sivulla on kuvia sulhosta (+ehkä jostain muusta) ja toisella sivulla kuvia minusta. Sekä vuosiluvut, jolloin kuvat on otettu esim. 1992-1995. Parin sivun jälkeen ajatukseni olisi että laitan että "sitten tapasin sut ja meistä tuli ME", ja sitten joka sivulla on kuvia kummankin jutuista. Ja ihan loppuun tulee kuvia meidän kummilapsista ja sitten yksi sivu on omistettu sisaruksille+vanhemmille+isovanhemmille. Ja viimeiselle sivulle ehkä jotain että vuosi 2013, "kun kahdesta tulee yksi". Ja joku kuva juttu, vielä en tiedä mikä. Mutta myöskin joku teksti mistä ymmärtää että tämän albumin jälkeiset tapahtumat (eli häät) ovat koottu eri albumiin. Tai jotain. :) Olen kauhean innoissani tästä ideasta. Ainut mikä tuli mieleen että onko tämä nyt J:stä mieluista, siis että kun tämä on toisaalta meille vaikka pitäisi olla hänelle? :S J kyllä arvostaa itse tehtyä ja että siihe on nähty itse oikeasti vaivaa. Mutta olen ajatellut muutoinkin että ostan jotain pientä kivaa albumin lisäksi, joten se ehkä tasapainoittaa? :)

Mitäs olette mieltä ideasta? Jos jotain vinkkejä tulee mieleen, jotain ideoita tai jotain, olkaa rohkeita ja pistäkää kommenttii!!! Sillä kaikki ideat ovat tervetulleita ja rikastuttavat minua myös uusissa projekteissa, jos nyt eivät tässä veisi eteenpäin!!! :) Kiitos!

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Itse tehtyä

Olen kyllä tässä parin viime vuoden aikana usein yllätänyt itse, huomaamalla tekeväni omin kätösin asioita. Esimerkiksi kutomaan ja askartelemaan ja tämän talven aikana jopa LEIPOMAAN/kokeilemaan erilaisia ruokia ihan itse! VAU! :) Nämä räpöstykset olenkin jakanut teidän kanssa. Mikä on antanut tekemiselle oman lisä makunsa. :) Kiitos!!!

Tällä kertaa kokeilussa oli viikunaleipä:


Sain reseptin tähän ihanan makuiseen leipään ystävältäni. Ja siis koska minä kerrankin onnistuin leivän teossa niin siitä voi päätellä että tässä ei voi epäonnistua kukaan! :> Niin ja koska löysin tämän reseptin myös googlaamalla, uskallan jakaa sen teidän kanssa. Eli:

Viikunaleipä

(paista uunin alatasolla 200asteessa 45minuuttia, kiertoilmauunissa 175 astetta)
  • 4dl vehnäjauhoja
  • 2 dl ruisjahoja
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 tl suolaa
  • 4 dl piimää
  • 10 kpl viikunoita (kuivattuja) 
1. Pilko viikunat
2. Sekoita kuivat aineet yhteen, sekoita myös viikunat joukkoon
3. Lopuksi seoita joukkoon vielä piimä, esimerkiksi puukauhalla.
4. Kaada seos leipävuokaan ja laita paistumaan.

Ja seuraavaksi kortti. Tein sen tätin kultsille synttäreitä varten, joka kuitenkin jäi käyttämättä, koska se ei tuntunut oikealta kortilta juuri sille synttärisankarille. ;P


Illemmalla J lupasi ladata minulle koneelle kuvan muokkaus ohjelman, jotta pääsen tiettyjä asioita kuvista sumentamaan tai jotain vastaavaa. Ja tämän jälkeen luvassa on postausta huomenlahjaan liittyen. :) Olkaahan siis kuulolla. Huomenna olisi myöskin tarkoitus mennä toisen kaasoni kanssa kokeilemaan The mekkoa! ;) Kerron huomenna mitä tunteita ja ajatuksia sovitus herätti. ;)

Ja loppuun vielä muistutus, että viimeiset kuusi tuntia aikaa osallistua arvontaani! :)


keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Valokuvien selailua

Siis "hyvien" valokuvien löytäminen on kyllä yllättävän vaikeaa. :D Omia kuviani löysin jonkunverran ja J:n kuvia on aika vähän. Siis sitä huomenlahjaa varten. En kyllä ollut ajatellutkaan mitenkään ihan kauheaa määrää, mutta olisi kiva löytää kuvia samoilta vuosilta. :/

Sain silti tuossa tehtyä ison urakan, joka on odotellut minua jo vuosia. Nimittäin kävin läpi hieman vanhoja valokuva albumeita ja siirsin tärkeimmät kuvani yhteen kansioon. Ja itseasiassa karsin ISON osan kuvista myös roskiinkin. Joku kuva oli niin valottunut ettei ole järkeä säästää. Ja itse olen ihminen joka katuu aika paljonkin joitain tyhmyyksiä menneisyydessä, niitä kun vain ei voi poistaa vaan niiden kanssa on opittava elämään. Kuitenkin minulla oli pajon kuvia sellaisilta ajoilta joiden kanssa olen oppinut elämään. :) Mutta en kuitenkaan välittäisi muistella niitä kenenkään muun kanssa, jos joku vahingossa sattuisi saamaan käsiinsä vanhan valokuva albumin. Enkä halua kittuuttaa itseäni sillä, että kun katselen vanhoja kuvia hymyssä suin niin joku toinen kuva nostattaa sykkeen ja saa kylmänväreet kulkemaan kehossa. Niinpä raakalla kädellä otin pois KAIKKI ne kuvat joista tulee tietynlainen tuntemus. Tällä hetkellä sykekin ehti tippua takaisin normaaleihin lukemiin ei ole kuin 56. Ajattelin aluksi että kunhan viskaan äkkiä roskiin niin sitä nopeammin saan ne unohtaa, mutta jotenkin minulle tuli tunne että entä jos ne sitten pääsee jotenkin tuleen mukaan leviämään. Pohdinkin tuossa kuvien hävitys keinoja. Uutena vuotena voisin yrittää muistaa ottaa kuvat mukaan mökille (jonka varasimme kavereiden kesken) ja siellä nakata ne tuleen. Jotenkin olisi myös mukava aloittaa uusi vuosi puhtaalta pöydältä, polttaa ne takaraivossa kummittelevat möröt. :) Mitäs olette mieltä? Onkos muilla tälläisia ongelmia, että joku tietty esim. esine luo "ahdistavia" tuntemuksia? Näin kun alkuun pääsin minulta saattaisi löytyä muutakin mistä haluan eroon. Ensi vuonna on tulossa häät, joten siinäkin mielessä on kiva aloittaa vuosi puhtain mielin.

Kuva täältä
Mutta hypätäkseni takaisin aiheeseen eli huomenlahjaan. Täytyy vielä etsiä niitä kuvia. Ota tätäkin projektia varten mielelläni vinkkejä vastaan.

Mutta täytyy kyllä vielä kirjoittaa jostain keveämmästäkin aiheesta, ettei ihan synkäksi mennä. :D Eli olen ajatellut sitä kaasojen pukeutumista uudemman kerran, että kun kerran heille ei ole tulossa samanlaisia pukuja, voisin ajatella että heille jostain etsittäisi hiuskorut. :) Samoin morsiustytöille olen ajattelut että hankkisin samankaltaiset pannat, vaikka heillä onkin samanmoiset mekot, toivottavasti. Mutta minäpäs laitan muutaman kuvan esimerkkivaihtoehdoista, jotka löytyvät Ninkas sivuilta:




 Mutta täytyy tätä vielä sunnitella. :)


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Elämääpä elämää ja hieman huomenlahjaa

Enpä ole nyt lähipäivien aikana suunnitellut tai tehnyt mitään mainostamisen arvoista häihin liittyvää. Lähinnä on suunniteltu että uuden vuoden jälkeen lähdemme käymään parin sadan kilsan päässä pikaisella kyläreissulla ja käymme samalla katsomassa J:lle pukua.

Tänään kävin lapsuudenkodissani hakemassa hieman matskua huomenlahjaa varten, josta aijemmin olen tänne kirjoittanut. ;) Ja nyt on pakko hehkuttaa!! Aihe ei kyllä liity ollenkaan häihin, mutta... Sieltä löytyi meidän perheen kastemekko. Mekon äiti on itse tehnyt. Vanhin siskoni ei ole mekko käyttänyt, mutta muut sisarukseni ovat kastettu mekossa. Ja siskoillani on jo omia lapsia, jotka on kastettu eri kastemekossa. Veljelläni ei vielä ole lapsia, mutta hänen avovaimollaan taitaa olla kans olemassa perhepiirissä kulkenut katemekko. ELI minä saan itse pitää mekon! Ja me kun olemme luulleet että mekko hävitetty!!! :) Kysyinpä jopa anopilta millainen mekko J:llä on ollut kastettaessa (suvun mekko vai?), mutta koska J on kaksonen ja niistä se myöhemmin syntynyt on hänellä ollut päällään ns. suvun kastemekon "kopio" ja hänen veljellään on ollut se suvun mekko päällään. ELI tulevaisuudessa meidän lapsi käyttää minun vanhaa kastemekkoa. <3 Siis tämä hehkutus on kaukana hää aiheesta, mutta halusin jakaa itselleni tosi tärkeän asian teidän kanssanne. :)


Kuva mekosta. Ja siis mehän emme nyt tähän hätään ole todellakaan suunnittelemassa vauvaa! VAAN suunnittelemme häitä ja minulla on mekkokin jo ostettuna. :)

Selailin tuossa internetin ilhmeellistä maailmaa ja hoksasin kuvan menopelistä, josta itse joskus haaveilin:

Kuva täältä
Sulho vain ei oikein innostunut ajatuksesta. :) En onneksi ole ollut koskaan mikään hevostyttö, joten asia ei ollut niin tärkeä. Mutta minulla oli joskus selkeä mielikuva että lähden kirkosta hevoskyydillä. :) Onkohan joku onnellinen saanut/saamassa hevoskyydin? :)

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

DIY: Huomenlahja

Tämä on kyllä nyt sellanen teksti mitä ei kestä tulevalla sulhasella lueskella. :) Minulle tuli idea huomenlahjasta. Tuli mieleeni että voisin itse koota hänelle valokuva-albumin. Voisin liittää myös teksetejä. Oiii...
Ylläoleva kuva on googlesta. Ja tuossa on aiivan ihana albumin kansi. Ihan noilla värityksillä en varmasti miehelleni tekisi, mutta skräppäystä voisin kokeilla samalla. ;) Miehenikin osaa arvostaa ite tehtyä ja tämä tulisi kyllä suoraan minulta. Sitten voisin siihen lisäksi antaa jotain pientä ja kaupallista (eli siis esim koru tai jotain). Nyt kun olen vielä ajoissa liikenteessä voin etsiä ja pyytää kuvia eripaikoista! :) Kiva kiva. Nyt kyllä innoistuin. Minussa vain on se erittäin huono puoli että kun olen melko malttamaton, niin tahtoo olla etten meinaa saada tälläisia asioita pidettyä salassa. ;D Samoin olen ajatellut että pysyykö hääpuvun malli ym. salassa. Voisin laittaa jonkun kuvan hänestä vauvana/lapsena, nuoruudesta, siitä ajasta kun aloimme seurustella ja nyky hetkestä. Mietin myös että voisiko siinä olla kummankin kuvia enempi siis miehestä, mutta että voisimme "vertailla" toisiamme eri ikäisinä. En oikein osaa selittää mitä haen takaa. Täytyy jättää idea muhimaan. Minulta löytyy aika mukavasti jo valmiina erilaisia papereita ja muita askartelu tarpeita. Tästä on siis mukava jatkaa.

Tuossa vielä aiheeseen sopiva videon pätkä, josta itse tajusin jälleen mitä kaikkea kannattaa ja voi hyödyntää. (Videon lisäys tehty jälkikäteen)