Elämääpä elämää ja hieman huomenlahjaa

Enpä ole nyt lähipäivien aikana suunnitellut tai tehnyt mitään mainostamisen arvoista häihin liittyvää. Lähinnä on suunniteltu että uuden vuoden jälkeen lähdemme käymään parin sadan kilsan päässä pikaisella kyläreissulla ja käymme samalla katsomassa J:lle pukua.

Tänään kävin lapsuudenkodissani hakemassa hieman matskua huomenlahjaa varten, josta aijemmin olen tänne kirjoittanut. ;) Ja nyt on pakko hehkuttaa!! Aihe ei kyllä liity ollenkaan häihin, mutta... Sieltä löytyi meidän perheen kastemekko. Mekon äiti on itse tehnyt. Vanhin siskoni ei ole mekko käyttänyt, mutta muut sisarukseni ovat kastettu mekossa. Ja siskoillani on jo omia lapsia, jotka on kastettu eri kastemekossa. Veljelläni ei vielä ole lapsia, mutta hänen avovaimollaan taitaa olla kans olemassa perhepiirissä kulkenut katemekko. ELI minä saan itse pitää mekon! Ja me kun olemme luulleet että mekko hävitetty!!! :) Kysyinpä jopa anopilta millainen mekko J:llä on ollut kastettaessa (suvun mekko vai?), mutta koska J on kaksonen ja niistä se myöhemmin syntynyt on hänellä ollut päällään ns. suvun kastemekon "kopio" ja hänen veljellään on ollut se suvun mekko päällään. ELI tulevaisuudessa meidän lapsi käyttää minun vanhaa kastemekkoa. <3 Siis tämä hehkutus on kaukana hää aiheesta, mutta halusin jakaa itselleni tosi tärkeän asian teidän kanssanne. :)

Kuva mekosta. Ja siis mehän emme nyt tähän hätään ole todellakaan suunnittelemassa vauvaa! VAAN suunnittelemme häitä ja minulla on mekkokin jo ostettuna. :)

Selailin tuossa internetin ilhmeellistä maailmaa ja hoksasin kuvan menopelistä, josta itse joskus haaveilin:

Kuva täältä

Sulho vain ei oikein innostunut ajatuksesta. :) En onneksi ole ollut koskaan mikään hevostyttö, joten asia ei ollut niin tärkeä. Mutta minulla oli joskus selkeä mielikuva että lähden kirkosta hevoskyydillä. :) Onkohan joku onnellinen saanut/saamassa hevoskyydin? :)