Puku sovitusta

Voi ihanaa!!! Puku oli edellee aiiivan ihana päällä. Äitini teki siihen pieniä muutostöitä esim. lisäsi pitsiä ja lyhensi pituutta. Nyt se on täydellinen!!! :) Kuvaa en luonnollisestikaan ottanut. :>> Ainiin ja kengät tuntuivat jalassa niiiiin hyviltä!!! :)

Tänään on myöskin Corolla ollut piiitkän odotuksen jälkeen ajossa ja katsastettuna.

Siinä se nyt on!!! :> Sisustasta laitan kuvia myöhemmin, kunhan ne vain ovat kuvaus kunnossa. ;)

Nyt sitten täytyisi alkaa suunnittelemaan loppuun menu. Meillä on vielä tekemättä/suunnittelematta kuka tekee erityisruokavaliolaisille syötävät. Meiltä löytyy monenlaista ruokavaliota.

Enää 11 päivää jäljellä!!! Ei tunnu kyllä yhtään siltä että pian saan pukea ylleni valkoisen asun ja sanoa THE sanat "tahdon". :' ) Huomenna käyn hakemassa esteettömyystodistuksen, jotta voimme viedä sen papille perjantaina. ;)) APUVA!! :)

Pikku hiljaa alkaa jännittää!! :)

Aviomiehen valinta

Tuossa J:n ollessa vierellä eksyin katselemaan jälleen hääpukuja (vaikka omani odottaakin jo kaapinkätköissä). :) Laitoin hänet ajatustyöhön ja valitsemaan JenJenHousen sivuilta 4 minulle passaavaa/mikä on minun näköinen mekkoa ja niistä sitten valitsemaan sen parhaimman. J teki työtä käskettyä ja hän valitsi yllä olevan mekon. Ihanan mekon valitsi! Sitähän en voi paljastaa vastaako se ollenkaan omaa pukuani, paljastan sen sitten reilun puolen vuoden päästä. ;D Kiinnostunee voivat sitten vertailla. :D Vertasin tietenkin myös hintaa omaan mekkooni ja täytyy kyllä myöntää, että hieman kirpaisi hintaero. MUTTA kyllä minulla on The Dress! ;D Se kirotun vannehame vain puuttuu. Juuri toisen kaasoni kanssa juttelin ja sovimme, että puku kokeilu on heti kun vannehame löytyy. Ja tietenkään painon ei kestäisi nousta siinä vaiheessa, arvatkaa vaan onko vaikeaa, kun joka puolella tarjoillaan torttuja, piparia ja suklaata!!!

Olen siis yrittänyt jatkaa tätä haastettani parempiin elämäntapoihin. Nyt kun painoa olen saanut tiputettua, on vaikeuksia olla lipsumatta. Eli siis meinaan antaa itselleni luvan kaikkeen hyvään. VOI EI! Olen jo pitemmän aikaa omastamielestäni lipsahdellut ja viikonloppuna otin itseäni niskasta kiinni että nyt puntarille, vaikka en olisi millään uskaltanu. Mutta kas kas, paino on pysynyt niissä mukavissa lukemissa. Eli olen nyt syksyn aikana pudottanu painoani noin 4 - 4,5 kg. Nyt tavoitteenani olisi pysyä tässä, pienen pieni ääni päässäni sanoo vielä haluavansa 1,5 kg poissa, jolloin olisin omastamielestäni ihannepainossa. Mutta tiedän että minulle tuottaa varmasti jo vaikeuksia pysyä tässä. ;D Täytyy kyllä silti teille muille morsmaikuille ja muille jotka ehkä haaveilevat pudottavansa painoa todeta, että älkää ottako liian suurta painetta painostanne!!! :) Itse soimasinkin jo itseäni tuosta viikonlopusta kun en meinannut uskaltautua vaakalle, että silloin jos näin on niin ollaan menty liian pitkälle! Tietenkin siis ainahan jännittää että mitähän se vaaka näyttää. Mutta jos sille ei uskalla enää nousta niin kannattaa pysähtyä miettimään että missä alunperin painon suhteen oltiin ja onko tavoitteena saada itsensä epävarmaksi itsestään vai ottaa haaste vastaan positiivisena asiana. Siiiis yritän tässä sanoa että älkää menkö sitten liian pitkälle painon suhteen. :)

Kuva Positiivarit.fi.

Täällä taas

No niin vilkas viikko alkaa olla takanapäin. :) Eilinen päivä oli kyllä ihana päivä. Aamulla menin koulutukseen, johon työnantajani antoi mahdollisuuden. Koulutus sisälsi jouluaskartelua! :) Oli muuten aivan ihanaa saada valmiita ideoita, joita töissäkin täytyy sitten soveltaa. :) Ja oli ihana jakaa kokeiluja ja saada paaaljon uusia ideoita askartelun osalta. Untuvikko kun itse vielä olen. Mutta haluan jakaa kanssanne aikaansaannokseni. :D

Tästä innostuneena olen tänään tehnyt ensimmäisen koeversion joulukorteista. Täytyy huomenna käydä ostamassa kartonkia että saa joulukortitkin ajoissa postiin. :)

Koulutuksen jälkeen menimme J:n työpaikan pikkujouluihin. Ne olivat hieman syrjäisemmässä paikassa, siellä oli kaksi mökkiä varattuna. Ensin saunoimme ja sitten söimme hyvin. Viisastuinkin reissulla: tiesittekö että amerikkalaiset tuhmat lapset saavat joulusukkiinsa hiiltä. :> Joulupukkikin ehti korvatunturilta piipahtamaan kylässä ja toi jokaiselle pienen paketin (joka lahjan tuo se lahjan saa, oli periaatteena) ja loppuillasta viihdyimme karaoken parissa. Hauska ilta oli! Ei edes huonoa oloa tälle päivälle saatu, vaan J:n kanssa olemme tänään siivoilleet ja tehneet kotiin joulua. :)

Tällä viikolla ajatukseni ovat pyörineet vannehameen ympärillä, tehdäkö vai ostaako? Äitini on luvannut tehdä sen, mutta olen hieman pyörinyt välistä nuilla hääkirppareilla neitin kautta ja alkanut pohtia että halvemmalla ja helpommalla luultavasti pääsen jos jonkun vanhan ostan. Täytyy vielä jutella äidin kanssa mitä on mieltä. :) Mistä muut mormaikut olette niitä ostaneet, ovatko ne vanne(tylli)hameet minkä hintaisia? :)

Känkkäränkkö?

On se ihmeellistä tuo siivous! Yleensä saan paljon aikaiseksi ja idean että alan siivoamaan, kun joku asia kiukuttaa. Ja usein se kiukku oikein yltyy siivotessa!

Kuva täältä

Joskus vapaapäivinäni herään ajoissa klo 8:00 katsomaan lempi ohjelmani (Lemmen viemää) uusintaa televisiosta. On niin ihana heräillä pikku hiljaa sen jälkeen kun kulta on lähtenyt töihin, hipsutella olohuoneeseen ja käpertyä viltin mutkaan sohvan nurkkaan. Kun lopulta silmät eivät enää katso ristiin ja tuntuu että hieman on lämmennyt niin nousen laittamaan hieman aamupalaa ja keittämään kahvit. Aamut tuntuvat niin kotoisilta kun saan katsoa televisiosta lempiohjelmaani ja yhtä aikaa syödä aamupalani. :) Mutta näitä virkeitä aamuja on ihan liian vähän! :) Usein jatkan myös uniani vielä paljon pidempään. Tänään oli kuitenkin juuri sellainen ihana koitoisa aamu ja tunsin olevani voimissani. Kun ohjelma loppui aloin iloisin mielin nakkelemaan makuuhuoneen petivaatteet pihalle ja tekemään makuuhuoneeseen suursiivousta ja järjestyksen vaihtoa. Pikku hiljaa se sieltä sitten hiipi ja kohta huomasin että mielessäni kiroilin kauheata vauhtia, kun J:llä on taas vaatteita pitkin poikin lattioita ja mitä täälläkin on ja täällä... Siis se kiukku hiipi niin salakavalasti ja minusta tuntui että olisin voinut melkein nakella pihalle kaikki J:n lattialle jättämät tavarat. GRRRR. Minä päätin että J saa kuulla ettei ole tehnyt sitä eikä tätä eikä tuota. Mutta sitten se enkeli toisella hartialla onneksi astui mukaan kuvioon. Tajusin että mitäs minä oikein nyt alan näin kiukkuilemaan, että jos jatkan tätä sykkeen kohotusta pilaan ensin oman päiväni ja sitten vielä toisen päivän. Sitten olo tuntui jo paljon keveämmältä. :) Täytyy kyllä myöntää että se kiukunpurkaus mikä sisällä velloi teki ihan terää. Ja kun J pääsi iltapäivällä töistä huomautin, että olin nostellut hänen "ylimääräiset" lattialla lojuneet tavarat kasaan niin katsokoon minne mikäkin kuuluu ja lähdimme hyvässä hengessä ja sovussa syömään ystävien kanssa kiinalaiseen ravintolaan.

Tunsin myöhemmin voiton riemua siitä että en kuitenkaan kiukutellut J:lle. Olen aika taitava kiukuttelemaan ja tällä kertaa en purkanut sitä. Hyvä minä!

Kuva täältä

Huomenna lähdemme joukkueen kanssa kohtaamaan seuraavat vastustajat, jospa tästä voittajan tunteesta olisi jotain rippeitä jäljellä vielä huomennakin. Pelit sujuisivat paremmin kun on hyvä fiilis. :)

Juttelin ystäväni kanssa tästä kalori projektistamme mikä J:n kanssa on. Hän kun tietää niistä jutuista enempi kuin minä. Sain muutaman lehden, joista katsoa reseptejä kevyempiin ruokiin, JES! Ja hieman myöskin valistusta että rasvaakin täytyy syödä, mutta valita niitä hyviä rasvoja. :) Tällä viikolla olen seurannut mitä suuhuni pistän ja käynyt puntarillakin toteamassa että parempaan suuntaan menään. Pitkästä aikaa olen päässyt sen tavoitteen alle, jolloin minulla on hyvä tunne. Ystäväni ehdottikin että nyt olisi hyvä käydä sovittamassa pukua, jotta tietäisin onko puku passelin kokoinen jos painaisin ensi kesänä tämän verran. Eihän tämä kuitenkaan pysyvää ole tämä painon tippuminen ehdin ennen ensi kesää aloittamaan tämän "dietin" monta kertaa uudestaan. Mutta ainakinpa tiedän mitä muutoksia vaatii että tiputan painoa ja missä ajassa (ei edes paljoa muutoksia). Toinen hyvä tekosyy miksi morsiuspukua pitäisi sovittaa on ettei toinen kaasoista ole pukua nähnyt. :> Täytyy sopia kaason kanssa puvun sovitus lähelle tulevaisuuteen. ;D Mutta nyt kyllä alan nukkumaan että jaksan aamulla lähteä pirteänä juoksemaan reikäpallon perään. :) ÖITÄ!

Morsiuspuku

Aah. Olen reilu tunti sitten tullut työvuorosta, kauheasti ei edes väsytä, mutta olo on muutoin jotenkin "keveä". :D Asiat jotenkin rullaavat omalla painollaan. Eilen ennen töihin menoa kävin toisen kaasoni luona kahvittelemassa, kerroin että kun minulla haluttaisi sovittaa hää mekkoani. Mutta vastaus tuli todella nopeasti, kuulemma vasta korkeintaan toukokuussa. :/ Tällä hetkellä tunne on voimakkaampi kuin aijemmin, oikeastaan en ole edes muistanut että se on odottamassa jo valmiina. Oli pakko selata hieman googlen saloista mekkoja:

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä

Luulenpa että tämä sovittamisen halu johtuu siitä, että pelkään pettyväni aijemmin valittuun mekkoon. :/ Vaikka niinkuin jo paaaljon aikaisemmin olen sanonutkin, että valitsimpa minkä mekon tahansa, niin ihan varmasti tulen tykkäämään! Onhan hääpuku kuitenkin sen tyylinen mekko, jota ei enää koskaan saa pukea päälle, toivottavasti. :> Mutta minulla pelottaa ettei mekko kokonaisuus olekaan niin yksinkertainen kuin olin toivonut. Että on liikaa kaikkea, nyt kun sitä sovittaisi asialle voisi tehdä jotain. ;D Äitini on hyvin tehokas ompelu/käsitöissä, joten kaikki onnistuu, vaikka muuttaa koko mekon olemusta. :D Toisaalta pelkoni on myöskin että hiuksiini tehdään liian "kampaus mainen" tyyli. Tai siis tykkäisin luonnollisen näköisestä kiharasta ja että korkeintaan kevyesti jostain kohti kiinni otettuna, mutta kampaajani oli sitä mieltä että näyttävyyttä täytyy häissä olla. Siis en usko että hänkään takoitti näyttävällä mitään kauhean kummoista kampausta, HEI JA MIKSI MINÄ NYT JO TÄLLAISIA ASIOITA STRESSAAN! Just pääsin sanomasta että on "keveä" olo. Se olo muuttuikin melko nopeasti. :D "Naiset", voin kuvitella miehen suusta tulevan. Yhtäaikaa päässä pyörii keskeneräiset kutsukortit, WC-korit, nimikortit ym. ym. Väsyneenä olisi oikeasti varmasta paras vaan alkaa nukkumaan eikä edes yrittää miettiä näitä hää juttuja. :D

Ilokseni loppuun silti vielä totean, että toinenkin haaste päivä sujui kivasti. Jaksoin laskea kalorini (tiedän etten kuitenkaan kovin kauaa sitä jaksa tehdä). Eilen/tänään söin yhteensä aikalailla 1250kcal. Eli aika hyvissä lukemissa ollaan. :)

The Dress

Enpäs olisi uskonut että näin käy! Olin äitini ja siskoni (kaason) kanssa Oulussa mekko jahdissa. Ensimmäisessä liikkeessä käydessäni luulin että siellä ihastukseni koohteeksi joutunut puku olisi The One. Ja kovasti jäin pukua pohtimaan lähtiessäni. Kuitenkin toisessa liikkeessä käydessäni siellä suosikikseni nousi eräs puku, jonka yläosa oli hyvin samantyyppinen kuin aijemmin kokeilemassani. Kokeilin pukua uudemmankin kerran, mutta huomasin ettei alaosa kuitenkaan ollut sitä mitä halusin. Liikkeessä oli myös ns. kakkos valintakin, jota halusin kokeilla myös vielä uudemman kerran JA SIINÄ SE OLI:

Eka puku siis meinasi sokaista minut ja kun sain sen unohdetuksi, tajusin että puku jonka haluan olikin jo viety taka-alalle. En kuitenkaan siltä seisomalta ollut valmis pukua ostamaan ja päätimme käydä välissä syömässä ja harkita asiaa. Pohdin kovasti että entä jos löytäisin vielä jonkun paljon ihanamman mekon. Mutta sitten tajusin että puku oli ihana ja istui hyvin ja jos katselen lisää vaihtoehtoja niin "sokaistun" ja etsin sellaista mitä en tule löytämään. :) Hintaa en oikeastaan pohtinut kauheasti, vaikka kyllä täytyy sanoa että olen kuvitellut morsiuspukuja edullisemmaksi.;D Niinpä kävin syötyäni hakemassa puvun itselleni, enkä enää edes ajattele alkuperäistä ihastustani. Äitini tekee pukuun vielä muutaman korjauksen ja sitten se on täydellinen!! Näin kuusi tuntia ostostakin pidän edelleenkin pukua oikeana valintana, siitäkin huolimatta että käväsin vilkaisemassa jo tilitietojakin. :> Tänne en kuitenkaan julkaise kuvia enkä muitakaan tietoja puvusta, ettei vain joku esim. sulhanen eksyisi valkaisemaan pukua. :) Oli niin raskas päivä että meinaan ihan nukahtaa kesken lauseen kirjoittamisen, joten on parempi lähteä nukkumaan. ;)

Morsiuspuvuissa ale...

Tuntuu kyllä hieman aikaiselta, mutta olen huomenna menossa kokeilemaan Ouluun morsiuspukuja. :) JEE!!! Kahteen eriin Morsiuspukuliike Glamour ja Morsiusateljee Katariina. Kun soittelin sinne niin toisesta liikkeestä mainitsi että hyvä aika olla liikkeellä kun on alennukset. En kylläkään usko että ostaisin pukua, mutta ainakin sitten tiedän hieman pukujen hintoja kaupoissa ja hieman mikä sopisi omalle kropalle. :) Kovasti pitäisin seuraavista:

Mutta varmaan kun testailen niin päädyn johonkin ihan erinlaiseen. ;D Mutta sen tiedän että se on valkoinen tai norsunluu ja ei mitään muuta väriä. :) Elikkä minäpäs kerron sitten miten kävi. :)