DIY: Nimikyltit

Nyt kun olen ne hengarit saanut tehtyä loppuun asti ja kaikki muut ovat vielä ihan levällään, onkin hyvä aika pohtia nimikylttejä. Eikö vain? ;) Minulla siis on teon alla nuo kynttiläpurnukka hässäkät. Kutsukortitkin ovat vielä ihan vaiheessa (siis ei sillä että niillä nyt mitään kiirettä olisikaan, tässähän on kuitenkin vielä reilu puoli vuotta ennen kuin lähetetään), mutta siis on mukava tehdä ihan rauhassa. Oli tietenkin myös tiedossa etten kerralla jaksa kortteja tehdä alusta loppuun vaan välillä innostus on jossain kaukana hukassa ja välillä taas jaksaa tehdä. :) Ja vielä yksi peruste miksi ne ovat ihan kesken, minulta puuttuu vielä yksi osa (kauppaan on sitä tilattu jo heinäkuun alussa, mutta ei vieläkään toimitettu). :/ Mutta tosiaan seuraavaksi onkin hyvä hetki miettiä niitä nimikylttejä. :D Ensimmäinen mikä on käynyt mielkessä millä tyylillä nimikyltit tekisin oli:

Olen pahoillani kuvan laadusta. Mutta kyllä siitä idean näkee. Meillä hieman eri väriä tuon mustan tilalla. Mutta muutoin kiva idea. Ja olin vielä ajatellut että saisin kutsukortit yhistettyä tähän niin että tuo lappunen missä lukee nimi, niin sen reunat polttelisin. MUTTA tässä matkan varrella on tullut muitakin NIIN kivoja ideoita! Toinen ideani oli maalaishää tunnelmaa lähellä oleva eli:

Ajattelin että keräisin läjän käpyjä ja spray maalaisin niitä hieman valkoiseksi. Siis ei täysin vaan pikkuisen. Ja sitten siihen vain nimi kiinni. Ajattelin välissä jopa että nämä kaksi edellisen kuvan ideaa voisi yhdistää. Eli siis ylemmästä jättäisi vain "taka kannen" pois. Tai miksi minä nyt sitä nimittäisin. :> Mutta sitten välissä kävi mielessä vielä helpompi ja kiva vaihtoehto:

Tähän tyyliin, kylläkin pelkkä rautalanka sydän ja jalkakin olisi rautalankaa. Mutta ehkä jotenkin tuntuu että haluaisin itse ne väsätä. Kuitenkin nämäkin maksaisi noin 0,70 euroa/kpl eli sadalle hengelle se tekee jo 70 euroa. Ja siitä huolimatta minulta puuttuu nimilaput. Kuitenkin tämä sydän on niiiiiin paljon halvempi korvata esimerkiksi sillä kävyllä. :) Ja vielä uusia ehdotuksia on luvassa. Kun näitä blogeja ja eri netti sivustoja selailee niin kummasti alkaa tulemaan monia erilaisia kivoja ideoita:

Tuo kivi ideakin on kiva. Ajattelin että kiviä voisi jostain joen pohjasta käydä keräilemässä ja sitten sprayata jos tuntuvat hassun värisiltä ja sitten kirjoitettaisi vain nimet. En kyllä tiedä millä näihin olisi helpoin kirjoittaa? Hmm. Mutta HUI, hai googlesta tuon edellisen kuvan ja kirjoitin hakusanaksi "nimi kivessä" niin tuli paljon hautakivien kuvia. :/ Mutta joo sitten seuraava kiva idea. Tähän ideaan olen joskus aijemmin jo törmännyt, mutta unohtanut ja löysin sen jälleen vahingossa. Laitan myös ohjeen tämän tekoon. :)

Tuo on mielestäni tooodella kiva. Käytän helmiä aika paljon askartelussa, niin se olisi helppo tähän yhdistää.. Kiva. :) Ja ohje:

1. Leikkaa pala paperia kokoa 1,5 x 14 cm. Taita se puoliksi. Kirjoita nimi ja liimaa organzanauhaa ja satiinisydän korttiin.(Organzanauha ei oikein näy tuossa ylemmässä kuvassa.)

2. Leikkaa hopeanvärisestä metallilangasta 18 cm pala. Muotoile sydän, työnnä langanpäät helmeen ja taivuta langanpäät. 

3. Kiinnitä paikkakortti sydämeen kaksipuoleisella teipillä

(lähde: http://www.cchobby.fi/pages/webpage.aspx?articleid=141159) Voi että kun on helppo ja ihana. Ihan tekisi mieli mennä heti huomenna tiimariin katsomaan että löytäisinkö sopivaa rautalankaa. :>> Saas nähä mihin sulhon kanssa lopulta päädymme. :) Niin ja kun meille tulee ne kertakäyttö astiat niin onnistuuko niihin silti edes laittaa tätä sydäntä, pysyvätkö pystyssä. Tietenkin jos lasit ovat valmiiksi täytetty vedellä. Täytyy pohtia. :)

Kampaus

Millaisen kampauksen näkisin itselläni? Hmm. Väriltään hiukset ovat tällä hetkellä ruskeat, auringon haalistamat. Juurikasvuakin on ehtinyt kasvaa. Oma värini on perinteinen maantien harmaa. Hiukseni ovat puolipitkät. Eivätlä lähellekään niin pitkät kuin haluaisin. Parturini kyllä lohdutti että ne vielä ehtii vuoden aikana kasvaa mittaa. Tuntuu vain niin epätodennäköiseltä, kun olen antanut hiusteni kasvaa jo parisen vuotta. Hiukset ovat melko paksut, ennen ne ovat olleet hyväkuntoiset. Mutta nyt kun hiuksistani on tullut lähes pakkomielle niin löydän latvoista jatkuvasti kaksi- peräti kolmihaaraisia. :/

Ja juurikin tuota minä teen omille hiuksille. Hiukseni ovat minulle nyt pakkomielle??? Noh mutta haaveilen ruskeista hiuksista, joissa olisi vaaleita raitoja. Tai oikeammin sanottuna ei raitoja vaan hiukset olisivat kaksi väriset, eikä raitojen tarvitse erottua raitoina vaan hiukset ovat elävän näköiset.

Yllä olevassa kuvassa on kauniin ruskeat hiukset, osittain raidat näkyvät aika selvästi. Mutta kauniit ovat. :)

Toisaalta tässä toisessa kuvassakin on kiva väritys (vaikkakin raidat erottuvat selvästi). Vaaleammathan nämä alemman kuvan hiukset ovat. Saa siis nähdä millainen väritys tukassa tulee olemaan. :) Mutta sitten kampaukseen. Laitan alle MONTA kuvaa erilaisista kampauksista, joista kaikista löytyy jokin juttu mistä pidän.

Hiuskoristeita tai kukkaa en ole ajatellut että minulle tulisi. Täytyy näyttää parturille kaikkia näitä vaihtoehtoja, jos vaikka hän saisi jonkun idean mitä minun hiuksiini kannattaisi tehdä. Sen verran puhetta on ollut että isot lainemaiset auki olevat kiharat olisivat mielestäni kauniit, mutta kampaajani varoitteli ettei sellaiset kiharat välttämättä pysy koko päivää. :/ Mutta luulenpa että kun kampauksen saan päähäni ihastun varmasti. :)

Sukunimi asiaa

Tänään tätä tekstiä näyttää vain niinkuin tursuavan. :D Olemme sulhon kanssa pohtineen tätä sukunimi asiaa. Olen hieman häntä kiusannut että ottettaisiinko minun sukunimeni. Hän on lähinnä naureskellut asialle. Ehkä silti itsekin olen mielessäni pitänyt aika automaationa että minä ottaisin mieheni sukunimen. Mutta kun mieheni sukunimi ei rimmaa kutsumanimeni kanssa, ei sitten mitenkäänpäin. Siskoni sanoi että vaikka minkä sukunimen laittaisit niin ei se rimmaa niinkuin tyttösukunimi. Että rimmaa vasta kun siihen tottuu. Täytyy kyllä myöntää että on ollut tottuminen siskojen uusiin sukunimiin. :) Miehelleni yritin perustella sukunimen valinnassa, että kun oma kutsumanimeni on melko pitkä niin siihen ei rimmaa pitkä sukunimi. Eli siis että hänen sukunimensä on ihan liian pitkä. Mutta sen sanottuani aloin laskea kirjaimia ja hups heijakkaa kummankin sukunimessä on yhteensä 8 kirjainta. Hieman punastutti kun tajusin ja täytyi kyllä ääneenkin tunnustaa. Enkä voi siis vedota siihenkään että hänellä olisi paljon yleisempi sukunimi, sillä sekin menisi päin honkia. Oman sukunimeni omistavat 4838 suomalaista kun taas mieheni sukunimi on 359:llä suomalaisella. Täytyy siis myöntää taas kerran että perinteissä pysytään ja luultavasti otan mieheni sukunimen. Kaksiosaista en kuitenkaan halua. :) Toisen kanssa sisaren blogissa on pohdinnassa myös etunimi kutsumanimi asia. Eli siis kun kutsumanimenä toimii toinen ehkä jopa kolmas? nimi. Itselläni on kaksi nimeä ja niistä toinen on kutsumanimeni. Olen joskus pohtinut ja ollut sitä mieltä että se on niin hankala. Aina täytyy papereita täyttäessä miettiä että kuinka virallisesta paperista on kyse että laitanko etunimi kohtaan etunimen vai kutsumanimen. Usein olenkin alleviivannut kutsumanimen. Ja onneksi on yleistynyt että papereissa kysytään suoraan kutsumanimeä. :) Äidilläni on myös samalla tavalla kutsumanimenä käytetty toista nimeä. Olenkin siis ajatellut että tulevaisuudessa jos saan joskus tyttö lapsen, hänelle koituu sama hankala kohtalo. :D Eli siis vahinko kiertämään, sehän olisi niinkuin perintö sitten? :)

Suosikki morsiosi?

En kyllä olisi edes törmännyt koko äänestykseen ellen olisi parissa blogissa nähnyt tätä mainostettavan. Eli siis minäkin jaan tämän niin saadaan lisää ääniä kasaan. Eli siis: (ja äänestämään pääset täältä)

Kuka heistä on kesän upein morsian?

1. Heini ja Ulla

2. Anna

3. Jutta

4. Mia

5. Sini

6. Marjaana

7. Maija

8. Minna

9. Katja

10. Katariina

Sormus, naisen etuoikeusko? vol 2

Nyt on kivasti herättänyt keskustelua täällä blogissa kuin myös perheeni sisällä tämä miehelle toisen sormuksen ostaminen. Alun perin minusta tämä oli jotenkin hyvin hassu asia, ettäkö sulho ei enää kelpuutakkaan vanhaansa. Ja toiseksi meillä on kihlat samanlaisia, niin jatkossa meillä olisi ihan erinäköiset sormukset. Toisaalta ymmärrän sulhastani hyvinkin uuden sormuksen hankinnassa. Hän kun on oma auton korjaajani. Eli tekee siis käsillään töitä ja pitää sormusta aina sormessaan. Eli sormuksesta on kulunut timanttileikkaus lähes kokonaan. Vaikkakin oikeasti olen sitä mieltä että sormus ei saisi olla sormessa silloin kun autoja rassaa, että jos sormus vääntyy ja puristaa sormea. Hän taas on sitä mieltä että ennemminkin sormus pelastaa sormen litistymästä. :S Jääräpää. :> Kävin tuossa googlailemassa asiasta. Ensimmäisenä löysin tälläisen tekstin, joka varmasti on hyvin paikkaansa pitävää... (lähde: http://www.haatjajuhlat.fi/Artikkelit/Korut/Trendikkaat-vihkisormukset/)

Trendikkäät vihkisormukset

Vihkisormusmuoti on edelleenkin melko konservatiivista, mutta joitakin muutoksia on jo nähtävissä. Valkokulta ja flanders-hiotut timantit, ovat esimerkkejä siitä, mitä vihkisormuksiin halutaan tällä hetkellä.

Teksti: Jeanette Henriksson | Kuvat: Philippe Rendu
 

Vihkiparit ovat edelleen varsin konservatiivisia, kun kyse on tärkeistä vihkisormuksista. Nyt muodissa ovat valkokulta ja niin sanottu flanders. Flanders-kivet on hiottu menetelmällä, jota kutsutaan flanders-hionnaksi.
Muutoksia vihkisormusmuodissa ei huomaa aivan yhdessä yössä. Monien kultaseppien mielestä trendit vaihtuvat viiden vuoden sykleissä. Yksi merkittävä muutos sormusmuodissa on kuitenkin se, että sormukset ovat paljon jykevämpiä ja vankkarakenteisempia kuin kymmenen vuotta sitten. Nykyään sekä kihlasormukseen että vihkisormukseen satsataan enemmän, sillä nyt panostetaan ulkoasun lisäksi laatuun ja kestävyyteen.
Eri sukupolvi
Nykyisin ihmiset menevät naimisiin vanhempina. Tämä tarkoittaa usein sitä, että häihin ja vihkisormuksiin on varaa kuluttaa enemmän rahaa. Tämän taloudellisen näkökulman lisäksi hääparit ovat usein paljon varmempia omasta tyylistään. Tämä asettaa sormukselle myös vaatimuksia. Sormuksen on oltava käytännöllinen, jotta se ei häiritse arkisissa puuhissa. Yksi trendi on hankkia vihkiparille erityiset yhteensopivat sormukset. Myös kaiverrusten merkitys on kasvanut.  Monet haluavatkin kaiverrukset sormuksen ulkopintaan aiemmin käytössä olleen sisäpinnan sijaan.
Persoonallinen sormus
Se että sormus on persoonallinen, merkitsee paljon tämän päivän vihkipareille. Kultaseppien käyttämien piirustusohjelmien ansiosta on helppo olla mukana oman uniikin sormuksensa suunnittelussa.
Vihkisormus on perinteisesti valmistettu kullasta tai platinasta. Valkokulta on selvästi suosituinta täällä pohjoisessa, kun taas keltakultaisten sormusten suosio on kasvanut tasaisesti muualla maailmassa. Muotiin ovat tulleet myös punakultaiset sormukset, sillä kaunis punakulta sopii todella hyvin pohjoismaiseen vaaleaan ihonväriin. Ohuiden sormusten aika on ohi, nyt ovat muodissa leveät sormukset.
Timantit ovat muodissa
Timantit ovat todella suosittuja juuri nyt – ja ne saavat säkenöidä vihkisormuksissa. Myös muut edullisemmat kivet ovat suosittuja. Yksi esimerkki näistä on rubiini, rakkauden kivi. Eivätkä säihkettä sormeensa kaipaa vain morsiamet, myös sulhasten kivellisten sormusten kysyntä on kasvanut. Myös kihlasormuksissa saa nykyään olla kiviä, mielellään sydämenmuotoisia timantteja – voiko sen romanttisempaa sormusta enää ollakaan.

Julkaistu 2.1.2012 

Aiheesta ei meinannut löytyä mitään muuta kuin keskustelupalstojen juttuja. Mutta sitten löysin toisen jutun (lähde:http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2005/2005-01-27/jkr/mieskin_tahtoo_toisen_sormuksen)

Mieskin tahtoo toisen sormuksen 27.01.2005

Kaksi nimettömässä kimaltelevaa sormusta ei enää ole naisten etuoikeus. Kultasepänliikkeissä menevät nyt kaupaksi entistä suuremmat vihkisormukset, sillä nyt sellaisen tahtovat myös miehet.

Viime adventista lähtien evankelis-luterilaisessa kirkossa on ollut virallisesti käytössä uusi avioliittoon vihkimisen kaava. Uudistuneessa toimituksessa vihkisormus voidaan pujottaa myös sulhasen sormeen, mikäli pari niin haluaa. Sormukset vaihdetaan siunaamisen ja mahdollisen sormusvalan vannomisen jälkeen.

Vantaalaispastorit ovat havainneet kahden vihkisormuksen käytön yleistyneen jo vuodesta 2000 lähtien. Sormuksia takovat kultasepät ovat tehneet saman havainnon.

Mutta millainen on miehinen vihkisormusmuoti?

Mikäli sormustarjontaan on uskominen, mies ei halua kantaa sormessaan kapeaa rinkulaa, vaan miehen vihkisormuksessa pitää olla leveyttä ja särmää.

Naisten ja miesten vihkisormuksia on tarjolla toisilleen sopivina pareina, joista miesten sormukset ovat jonkin verran leveämpiä ja järeämpiä kuin naisten. Jalokiviä on vain naisten sormuksissa. Niiden asemesta miesten sormuksia koristaa muun muassa kelta- ja valkokullan tai keltakullan ja platinan yhdistelmät.

Sormus on loppumattomuuden ja ikuisuuden vertauskuva. Kihlauksen ja avioliiton merkki siitä tuli jo keskiajalla. Nykyään ensimmäiset sormukset vaihdetaan kihlauksen merkiksi. Morsiamen — ja nykyisin myös trendikkään sulhasen — toinen sormus sinetöi avioliiton.

— Vihkisormuksillaan morsiuspari haluaa näyttää muille olevansa todella naimisissa, arvelee Tikkurilan seurakunnan pastori Tiina Partanen.

Kertoisiko kahden vihkisormuksen trendi siis paitsi muodin tuulista myös miesten uudesta, vahvemmasta halusta sitoutua? Sillä sormuksethan sen kertovat: Varattu, mikä varattu!

                                                                                                  

 

 

Elikkä kyllä se vain niin on että ei kultani kuulu omituisten otusten kerhoon. Vaan edellinen tekstikin on kirjoitettu jo 2005. Eli siis toisen sormuksen ostaminen miehellekin on ihan normi homma nykypäivänä. :)  Mutta näitä juttuja lukiessa mieleeni nousi sellainen pohdinta että: onko häät nykyään vain rahastusta? Eli niinkuin aijemmassa otsikossa sanotaan että kun nykyään mennään vanhempana naimisiin niin on varaa laittaa häihin enemmän rahaa ja niihin myös sitten kulutetaan. Itseäni kun ajattelen 18-19 vuotiaana opiskelijana, niin ei todellakaan olisi ollut varaa pitää häitä. Ainakaan näitä mitä nyt vietän. Tarkoitan siis että olisin saattanut tilata netistä halvemman hääpuvun kuin mitä pukuni on, miehen sormusta ei edes raskittaisi haaveilla tai että kun meille tulee häihin Team Simisamista karaoke/DJ niin tämä homma olisi hoidettu omin voimin lainaamalla kamppeita joltain suvusta ja pyytämällä jotain puolituttua käyttämään laitteita edullisin korvaus vaatimuksin. Enkä siis tarkoita että pukuni olisi maksanut ihan maltaita tai että tarkoitukseni olisi pitää kalliita häitä, vaan siis että huolettomammin suunnittelen häitäni kun ei ole sitä opiskelijan budjettia. Enkä myöskään tarkoita että itselläkään rahaa olisi laittaa kauheita summia, mutta nyt on edes mahdollisuus säästää. Varsinkin kun häät ovat olleet ajoissa tiedossa. :) Ja palatakseni tekstissäni pari riviä takaisinpäin kultasepät/korukauppiaathan ovat vain tyytyväisiä tästä nykypäivän uudistuneesta muodista ostaa miehellekin sormus. Se tietää heille lisää tuloja/liikevaihtoa. :) Mutta tässäpä muillekin lisää pohdittavaa ja keskusteltavaa. :)

 

"Meistä itsestämme tuntuu, että tekomme ovat vain pisara meressä. Mutta ilman tuota pisaraa meri olisi pienempi."

         - Äiti Teresa 

(http://www.merkitys.org/faktoja.html)

Sormus, naisen etuoikeusko?

Meillä on nyt noussut keskustelun aiheeksi mieheni sormus. Meillä kummallakin on sormuksena tämä timanttileikattu. Mieheni pitää sormustaan aina sormessa ja töitä tekee käsillä, joten timanttileikkaus on nyt melkein muisto vain. Harkintaan jäikin nyt että ostetaanko miehellekin uusi sormus?

Aloin pohtia asiaa ja tulin tulokseen että mikäs naisen etuoikeus se on että nainen saa toisen ja mies ei. Kylläkin miehelläni jäisi vanha sormus käyttämättä. Käytiin hieman jo hintoja ja malleja katselemassa. Ja kun nyt on tiedossa haluttu malli ja sen hinta niin jätin asian miehelleni mietintään ja harkintaan haluaako sormuksen. Oli hieman mietteliään oloinen sormuskaupoilta lähdettyämme. Hmm?? Nyt sitten jäädään odottelemaan että mihin lopputulokseen hän tulee. :)

Vihkisormus

Olen kovasti pohtinut että millaisen vihkisormuksen haluaisi. Olen jopa käynyt koruliikkeessä katsastamassa tarjontaa. Olisiko sormus näyttävä, jotain tällaista:

 No joo. Olisihan tuollainen sormus IHAN KIVA. :) Mutta taitaa meikäläinen kuitenkin edustaa enempi sellaista tavallista kadun tallaajaa, eikä taitas college housujen kanssa oikein istua. Tai jos vahingossa unohtuisikin sormeen leipoessa tai kukkia multaan laittaessa, niin entäpäs sitten. Kauppias ehdotti että sellaisen näyttävämmän sormuksen ostamisesta kannattaa vinkata sulholle jonakin vuosipäivänä. Esim. kymmenen vuotis hääpäivälahjaksi. ;D Tuollaista timanttisormusta taitaa tulla käytettyä enempi juhlissa. Eli siis se koristaisi aina vain korulipasta. No mutta mikä sitten on se oikea sormus kihlani rinnalle?

Tuollainen pelkkä rivitimantti sormus voisi käydä omani viereen ihan kivasti.

Miksei myöskin valkokultaisena. Sepä onkin pulmallista, kun ennen olin sitämieltä että haluan valkokultaisen. Käytän paljon hopea koruja tai siis enemmän kuin kultaisia, niin tuo valkokulta yhdistäisi korut kivasti. Toisaalta nyt pohdinkin että entäpäs jos keltakultaa... Täytynee vielä käydä sovittelemassa että mikä passaa. :)

DIY: Hengari askartelua

Vihdoinkin sain jotain valmista. :) Juhlapaikan narikkaan koristelemani hengarit ovat vihdoin valmiit. Niitä on yhteensä 98kpl. Siinä on varmastikin paljon ylimääräisiä, mutta kun kerran oli se määrä niin tein kaikki. :) Tein niistä sitten hyvin yksinkertaiset. Olin ajatellut että laittaisin niihin meidän nimikirjaimet tai helmiä tai jotain, mutta kun ne olivat jotenkin liikaa.

 Seuraavaksi projektina olisi kynttilälyhdyt tai kutsukorttien loppuun tekeminen. Mutta hiljaa hyvä tulee. ;) Tuntuupas mukavalta kun saa tuon hengari läjänkin pois olohuoneesta pyörimästä.

DIY: Hääauto

Ajattelin tällä kertaa kertoa tarkemmin meidän hääauto suunnitelmista. Aijemmin jo siitä puhuinkin, mutta jatkoa sille. Joskus parisen vuotta sitten kyselin sulhaselta että milloin meille tulee häät, hän vastasi että sitten kun Corolla jota hän entisöi on valmis. Se oli jo toissa kesänä ajossa, ajattelin jo silloin että miksi sitä enää purkamaan kun näyttää kulkevan. Mutta ei, hän purki sen osiin ja aikoo tehdä projektin tarkasti loppuun asti. Nyt kun hääsuunnittelut aloitettiin kesällä hän sanoi ettei muuta hääautoa meille edes harkita ja olen kyllä itsekin innostunut ajatuksesta että hän saa itselle ja autolle kuuluvan "julkisuuden" vaivalla nähdystä työstä. ;) Mutta pari päivää sitten hän alkoi puhua siihen suuntaan että se ei välttämättä valmistuisikaan!! APUA! Se olisi suuri pettymys hänelle ja myös minulle, tiedän että se merkitsee sulholle paljon. :/ Laitanpa kuvia autosta tähän, minusta se on näyttänyt tältä jo pitkään. ;D Mutta kuulemma jokainen pieni kolo on kitattava ja hiottava pikkutarkasti ja jopa uusimaan työ useaampaan kertaan. Pohjaankin näkyi olevan paikkailtu useammasta kohdasta. Elikkäs, saanko esitellä Toyota Corolla vuosimallia 77:

Joku tarkkanäköinen ehkä jo huomasikin moottorin puuttuvan. :S Minä muka ehdotin että no sitten kun auto on maalissa niin eihän se ole kuin heittää paikoilleen. Sulho hieman naureskeli, täytyy kuulemma koota ym. ym.

Auto sisästä. Tämä siis oli jopa ajossa vielä pari vuotta sitten. Nyt siitä on kaikki revitty irti ja pikkuhiljaa kootaan kuin palapeliä takaisin kasaan. :S Tuleva anoppini on myös tekevä nainen ja hän on ottanut haasteekseen tehdä verhoukset (katon, lattian ja penkit). Kankaan olivat kyllä nättejä. Eli siis jos auto vain valmistuisi niin olisin TODELLA ylpeä kivutessani auton kyytiin. :) Minulle on jopa luvattu että apukuskin penkki voidaan ottaa irti hääpäivän ajaksi, jotta morsiammen ei ole vaikea kivuta kyytiin. :)

The Dress

Enpäs olisi uskonut että näin käy! Olin äitini ja siskoni (kaason) kanssa Oulussa mekko jahdissa. Ensimmäisessä liikkeessä käydessäni luulin että siellä ihastukseni koohteeksi joutunut puku olisi The One. Ja kovasti jäin pukua pohtimaan lähtiessäni. Kuitenkin toisessa liikkeessä käydessäni siellä suosikikseni nousi eräs puku, jonka yläosa oli hyvin samantyyppinen kuin aijemmin kokeilemassani. Kokeilin pukua uudemmankin kerran, mutta huomasin ettei alaosa kuitenkaan ollut sitä mitä halusin. Liikkeessä oli myös ns. kakkos valintakin, jota halusin kokeilla myös vielä uudemman kerran JA SIINÄ SE OLI:

Eka puku siis meinasi sokaista minut ja kun sain sen unohdetuksi, tajusin että puku jonka haluan olikin jo viety taka-alalle. En kuitenkaan siltä seisomalta ollut valmis pukua ostamaan ja päätimme käydä välissä syömässä ja harkita asiaa. Pohdin kovasti että entä jos löytäisin vielä jonkun paljon ihanamman mekon. Mutta sitten tajusin että puku oli ihana ja istui hyvin ja jos katselen lisää vaihtoehtoja niin "sokaistun" ja etsin sellaista mitä en tule löytämään. :) Hintaa en oikeastaan pohtinut kauheasti, vaikka kyllä täytyy sanoa että olen kuvitellut morsiuspukuja edullisemmaksi.;D Niinpä kävin syötyäni hakemassa puvun itselleni, enkä enää edes ajattele alkuperäistä ihastustani. Äitini tekee pukuun vielä muutaman korjauksen ja sitten se on täydellinen!! Näin kuusi tuntia ostostakin pidän edelleenkin pukua oikeana valintana, siitäkin huolimatta että käväsin vilkaisemassa jo tilitietojakin. :> Tänne en kuitenkaan julkaise kuvia enkä muitakaan tietoja puvusta, ettei vain joku esim. sulhanen eksyisi valkaisemaan pukua. :) Oli niin raskas päivä että meinaan ihan nukahtaa kesken lauseen kirjoittamisen, joten on parempi lähteä nukkumaan. ;)

Morsiuspuvuissa ale...

Tuntuu kyllä hieman aikaiselta, mutta olen huomenna menossa kokeilemaan Ouluun morsiuspukuja. :) JEE!!! Kahteen eriin Morsiuspukuliike Glamour ja Morsiusateljee Katariina. Kun soittelin sinne niin toisesta liikkeestä mainitsi että hyvä aika olla liikkeellä kun on alennukset. En kylläkään usko että ostaisin pukua, mutta ainakin sitten tiedän hieman pukujen hintoja kaupoissa ja hieman mikä sopisi omalle kropalle. :) Kovasti pitäisin seuraavista:

Mutta varmaan kun testailen niin päädyn johonkin ihan erinlaiseen. ;D Mutta sen tiedän että se on valkoinen tai norsunluu ja ei mitään muuta väriä. :) Elikkä minäpäs kerron sitten miten kävi. :)

Itikoita haitaksi asti?

No nyt on sitten varaus hääjuhlapaikasta varmistettu. Nyt vain on mietinnässä että onko meillä itikoita juhlassa haitaksi asti?

Ikävää jos muutoin olisi mukavaa ja hyvä tunnelma, mutta sitten itikat haittaavat olemista. :/ Kuulin hyvän vinkin kaveriltani. Hän sanoi että kannattaa laittaa Sitruuna pelargonia paria päivää aikaisemmin alueelle, tämä kuulemma on toiminut hänen tutullaan. Niinpä minä sitten luin asiasta ja löysin tämän jutun Savon Sanomista:

Uusia tuoksuja ja makuja pelakuista

Matti Tuovinen

8.7.2006 13:18 (Päivitetty 6.2.2012 08:15)

Sanna Matilainen innostui kokeilemaan uusia tuoksupelargonioita kuultuaan, että niistä voi saada muutakin kuin silmäniloa.
Hän istutti parvekelaatikoihin erilaisia tuoksupelargoneja: muutaman syötävän ja muutaman hyttyskarkoitteeksi mainostetun.
- Haluan kokeilla, riittääkö sitruunantuoksuinen pelargoni tosiaan pitämään hyttyset poissa niin, että voimme olla parvekkeella rauhassa perheen pienimmänkin kanssa.
Matilaisten kerrostaloparveke Vaajakoskella Jyväskylän maalaiskunnassa osoittaa melkein suoraan etelään.
- Parvekkeella on niin kuuma, että siinä ei moni kasvi viihdy. Aiemmin olen laittanut ruukkuihin lähinnä orvokkeja. Amppelimansikka ja tomaatti tosin menestyivät hyvin muutama kesä sitten.
Matilainen kertoo muistavansa punakukkaiset pelargonit mummolan ikkunalta. Tuoksupelargonit eivät ole yhtä näyttäviä, mutta niillä on muita hienoja ominaisuuksia.
- Tänä kesänä jännitysmomentti on lähinnä siinä, osaanko hoitaa kasveja oikein, Sanna Matilainen naurahtaa.
(http://www.savonsanomat.fi/erikoissivut/itsetehty/kukatjasomistus/uusia-tuoksuja-ja-makuja-pelakuista/1048768)

Eli siis jos nämä eivät ole ylivoimaisen voimakkaasti tuoksuvia, niin näitä varmaan nähdään meidän häiden "kukka asetelmissa". :D En ole silti edes ajatellut että meille kauheasti olisi edes kukkia tulossa. Ehkä luonnonkukkaa korkeintaan. :)

Empii..

Inhottava tunne tämä epävarmuus!! Olen ihminen joka ei meinaa osata valita jos on useampi vaihtoehto. Valittuaankin mieli muuttuu sen jälkeen vielä monta kertaa. :S Ja usein sisustuksessa ja kaikessa muussa haluan kaikkea ja tuloksena on sekasotku. Eli siis kun olen pohtinut noita kynttilälyhtyjä, niin nyt olen alkanut miettiä että olisiko sittenkin joku muu koristelu vaihtoehto parempi. :S Kun on nähnyt nuita useampia vaihtoehtoja niin NE OVAT KAUNIITA. Tässäpä teille muutama esimerkki:

Erityisesti olen ihastunut tuohon kelluvaan kynttilään!!! Olen alkanut miettiä että olisiko ne sittenkin paremmat. Asiat jotka näissä minua mietityttää on että kun olen tälläisiä kynttilöitä tavannut niin palo aika on ollut vain muutaman tunnin. Minä kun haluan että uusia kynttilöitä ei tarvitse vaihtaa koko juhlan aikana, eli siis olisi ihanteellista että ne palaisivat noin 12 tuntia. Olin kerran yksissä häissä joissa kynttilät olivat ne valonlähde, mutta sitten kun ne sammuivat niin meidän nurkkaus oli pitkään pimeänä, kunnes joku kävi uudet tuikut vaihtamassa. Tuo voi jonkun mielestä tuntua ehkä vähän pikkumaiselta, mutta ehkä minä jo silloin hieman mielessäni suunnittelin omia häitä ja ajattelin että helpompi kun kenenkään ei tarvitse huolehtia sitä että kynttilät muistetaan vaihtaa. :> Ja toinen asia mitä kynttilöistä ajattelen on että kun niitä tarvitaan niin paljon (tuli kun on kaunis elementti), en halua joutua maksamaan kynttilöistä paljoa!! :) Jos jollakin siis on kokemusta mistä saisi 12 tuntia palavat ja EDULLISET vedessä kelluvat kynttilät niin tietoa voisi minullekinpäin jakaa!!! :>>